Elämäni ensimmäinen päivä Amerikassa

30.5.2017

Aamu alkoi minulla paikallista aikaa klo:9, amerikkalaisessa keittiössä kotoisasti kahvin keittämisellä. Ihailin keittiön Suomen mittapuulla valtavaa kaasuhellaa, sekä tiskialtaan jätteiden jauhamis-systeemiä. Ottaisin ilomielin myös omaan keittiööni vastaavan viemärisysteemin! Kuinkahan monilta viemäritukoksilta lapsiperheessämme vältyttäisiinkään. Ihmetystä aiheutti myös jääkaapin eli fridgeratorin koko. Valtava! Ja minä kun luulin että meillä oli kotona iso jääkaappi. Ja jälleen isäntämme kertoman mukaan, hänen jääkaappinsa on vielä pieni..

Maito on pakattuna suomalaisittain ajateltuna muoviseen mehukanisteriin..?

Tällaisen haluaisin meillekkin kotikeittiöön!

Masuvauva tuntui taas kasvaneen ja voimistuneen Minnesota-yön aikana, hänen liikkeensä olivat selvästi jo havaittavissa myös masun päältä. Ihana pieni rakas, pehmeässä paketissaan täällä matkassa mukana, ehkäpä teemme uusia reissuja hänen kanssaan tänne sitten tulevaisuudessa.

Päivä valkeni puolipilvisenä mutta silti kesäisenä, ihanan vihreää ja vehreää kaikkialla ainakin täällä omakoti-asuinalueella. Aamiaisen jälkeen lähdin mieheni kanssa ajelmaan autolla ympäriinsä. Mieheni esitteli paikkoja minulle sillä hän on asunut ja työskennellyt täällä useita vuosia parikymppisenä. Kauniit järvet ja niitä ympäröivät aktiviteettimahdollisuudet tekivät minuun vaikutuksen. Jos masun kanssa vain mahdollista, olisi ihanaa lähteä vaikkapa melomaan jonain päivänä.

Minneapoliksen keskustan läpi ajellessamme näin sekä vanhaa arkkitehtuuria että myös hyvin paljon uutta. Kaikki sopuisasti limittäin ja sikin sokin. Rakennusten julkisivut olivat erikoisia minusta, kuin talon eteen olisi asetettu lavaste jotain elokuvaa varten. Paitsi että emme olleet elokuvassa.

Kävimme isäntämme Peterin työpaikalla ihailemassa La Cimbalin italialaisia kahvilaitteita, ja tekaisipa rakas aviomieheni minulle yllättäen romanttisesti herkulliset suklaakahvitkin.

Suklaakahvi tuloillansa!

Ruokakaupassa käyminen oli aikalailla samanlaista kuin Suomessakin, tarjonta oli runsasta ja ainoa poikkeus oli mielestäni se että kaikkea sai niin suuressa koossa. Toki sama idea valtaa alaa Suomessakin koko ajan enenevässä määrin. Nappasin mukaani pari karpalotuoremehua, näin raskaana ollessani se on loistava keino ehkäistä virtsatietulehduksia, vinkkinä muillekkin.

Isäntämme kokkasi meille (for dinner) taivaallisen hyviä savustettuja kanansiipiä, lisukkeena avokadosalaattia minun toiveestani. Ilta hurahti vauhdilla syödessämme ja jutellessamme. Amerikan englanti taipui vanhasta tottumuksesta hyvin meiltä suomalaisilta. Sain ihmettelyjä ja kehuja kielitaidostani, joten kerroin opiskelleeni teini-iässä hetken aikaa Budapestin kansainvälisessä koulussa. Mielestäni vieraassa kulttuurissa asuen ja vieraalla kielellä opiskellen tai työskennellen saavuttaa parhaan kielitaidon. Ja lisäksi matkailu avartaa! Suunnittelimme lähtevämme ensi viikolla kolmistaan pohjoiseen Minnesotaan Peterin mökillä sekä hänen isänsä farmille vierailemaan, tiedossa kalastusta sekä saunomista!

Ennen nukkumaanmenoa tein mieheni kanssa vielä kävelylenkin läheiseen puistoon kahdestaan. Joki solisi puiston ohi kovaa vauhtia, pieni villikaniini teki meille seuraa samoin kuin musta seurankipeä kissa. Masussa vauva intoutui taas jumppailemaan vieden viimeisetkin energiani. Meninkin ajoissa nukkumaan, päivä oli ollut antoisa ja ihana jälleen kerran.