Pikkuvaimon juttuja

Flirttailua kiipelykeskuksessa Uusioperheen -eli perheydistelmän johon sisältyvät avioliittoamme edeltävät lapset sekä nykyään myös oma yhteinen iltatähtemme- kiistattomia etuisuuksia on mahdollisuus viettää joka toinen viikonloppu kahdestaan pariskuntana. Tosin nykyään vietämme sitä joka toista viikonloppua ns ydinperheenä kolmisin, pienen iltatähti-prinsessamme kanssa. Parisuhde <3 Joka tapauksessa, parisuhdeviikonloppua vieteltiin meillä tällä kertaa -kuten miltei joka kerta- boulderoinnin merkeissä. Pikku-Marina söi aamulla reippaasti masunsa pullolleen perunaporkkanasosetta sekä maitoa, ja nukahti aamupäivällä ennen lähtöämme sikiuneen. Marinalla ikioma Mickey-ruokalappu from Minneapolis USA! Huristelimme Boulderkeskus Espooseen, joka on vasta 29.10.2017 avattu. Sisälle vaunujen kanssa keploteltuamme -jyrkät metalliportaat olivat pieni haaste jopa meille- iso avara halli teki minuun vaikutuksen. Seinää ja reittejä löytyy niin aloittelij

Kuin leijona häkissä eli pikkuvaimon elämää kotiäitinä Kuten ehkä voi havaita, kotiäidin työ on vienyt pikkuvaimon mennessään aika totaalisesti. Viimeisin blogitekstini taitaa olla syyskuun 2017 lopulta, ja nyt elämme jo 25.1.2018. Pahoittelut pitkästä tauosta. 10.10.2017 aamuyöllä Hyvinkään sairaalassa Iltatähtemme syntyi vauhdikkaasti 10.10.2017 klo:9:00. Hän sai kasteessa 10.12.2017 nimekseen Marina Tuulikki Aallotar. Kutsun Marinan syntymää vauhdikkaaksi, sillä se oli yhdeksästä tunnista huolimatta yli puolet nopeampi kuin aiemmat vuorokauden mittaiset synnytysrupeamani. Nimi Marina liittyy mereen ja merellisyyteen, satamiin ja purjehtimiseen, seikkailuihin. Tyttäremme on pieni seikkailijatar. Kulkekoon hän aikuisena rohkeasti pää pystyssä maailman merillä. Valloittakoon maailmaa ja ihmisiä, ja olkoon onnellinen. Mitäpä me vanhemmat muuta tyttärellemme toivoisimmekaan. Marina Tuulikki Aallotar Se pikkuvaimon kotiäidin arki puolestaan.