Pikkuvaimon juttuja

4.6.2017 Huomenta täältä Minneapoliksesta! Havaitsin muuten että minullahan on samat nimikirjaimet kuin itse osavaltiolla, eli MN! Aamupalaa tehdessäni kello oli täällä 9 kieppeillä, ja Suomesta poikani laittoi minulle viestin että siellä kello oli jo 17 illalla. Hyvin on aikaero tasoittunut, sillä unirytmini on ihan kohdallaan. Aamukahvilla saa aluksi rullailla auki päivän sanomalehteä, joka amerikkalaisista elokuvista tuttuun tapaan jaetaan rullana posteljoonin toimesta Laitoin isäntämme pyykkikoneen pyörimään heti aamusta, sillä minulle ja miehelleni on kertynyt kassikaupalla hikistä reissupyykkiä. Ja ah miten ihana pyykkikone isännällämme onkaan! Hän on yksin asuva poikamies, ja tämä hänen pyykkikoneensa vetää varmasti neljä kertaa enemmän pyykkiä kuin meillä kotona oleva uusi Boschin yhdeksän kiloa pyörittävä masiina! Aivan ihana pyykkikone tämä amerikkalainen, erittäin yksinkertainen käyttää kaiken lisäksi. Kuin jättimäinen blenderi ja lopputuloksena on j

2.6.2017 Leads, South Dakota Aamulla heräsin kun pikkuisemme liikehti masussani, hän vaikutti paljon virkeämmältä kuin minä tai mieheni... Käänsin muutaman kerran kylkeä ja luovutin sitten, suihkun kautta jalkeille. Miehelläni alkoi taas työaamu puhelimen sekä sähköpostin välityksellä, kuten jokaisen arkiaamuna täällä. Kotivahtiin satiin yhteys, väpä-kissalla kaikki hyvin kuulemma. Lämpötilat meillä kotoa Suomessa ulkosalla +4 ja sisätiloissa +17 joten patterit on otettu kuulemma uudestaan käyttöön kesästä huolimatta. Aamiainen oli todella hyvä täällä Dakota Spur -hotellissa! Tätä hotellia voin suositella kaikille, ihan jo raskaana olevan matkalaisen näkökulmasta. Olime Dakota Spurin toiset suomalaiset asiakkaat. Veimme Suomen johtoasemaan muihin pohjoismaihin verrattuna! Rv 23 meneillään ! Lähdimme neliveto-Nissanillamme päivän seikkailuihin pitkin Nemo Roadia. Nousimme ylös vuorille, ja ajoimme pitkin Needles Pin – Roadia, näimme huikeita ka

1.6.2017 Black Hills Aamu valkeni kuumana ja aurinkoisena. Villi Länsi näytti meille parhaat puolensa! Intercontinental breakfast jota meille oli mainostettu, ei sen sijaan ihan vastannut odotuksiamme. Söimme kuitenkin mahdollisimman tukevasti jaksaaksemme päivän retket. Jugurtti oli kyllä kummallista, 0 % kaikkea, ihmettelin jo mitä oli edes mahtanut jäädä jäljelle sen hyytelömäisen pinkin seoksen muodostamiseen? Poikkesimme paikallisessa kaupassa lähtiessämme, ostimme evästarpeet kuten aina reissuillamme Leipää, juustoa, kinkkua ja paljon vettä. Tein meille eväsleivät autossa Black Hillsseillä löytämällämme parkkipaikalla. Oli pakko lisätä aurinkorasvaa ennen patikointia, sillä sää alkoi muuttua todella kuumaksi. 80 Fahrenheittia, eli pyöreästi noin +30'C Suomen lämpötilassa. Heitimme kiipeilypädit selkään (kyllä, minä myös kasvavan masuni kanssa) ja pädien sisällä meillä oli vielä pakattuna vettä sekä evästä. Lähdimme vaeltamaan metsäpolkuja

31.5.2017 South Dakota, Black Hills Villissä lännessä! Eilisestä päivästä ei ole paljoa kirjoiteltavaa, autossa istumista koko ajan. Eväänä Minnesotan suurimmasta (?) karkkikaupasta ostetut namit. Maisemat olivat tehdä minut hulluksi. Tuntikausia aakeaa laakeaa preeriaa, jota viivasuoran autotien vierustalla reunusti aita. Ennen vanhaan kyseinen aita oli luultavasti sitä kuuluisaa piikkilankaa. Muutamia lehmiä näkyi laiduntavan äärettömillä tasangoilla silloin tällöin. Nukuinkin masuvauvan kanssa miltei kolmen tunnin unet. Lähestyessämme Black Hillsin aluetta, maisemat onneksi vaihtuivat kumpuilevimmiksi. Itse asiassa kaikkialla oli todella kaunista. Pysähdyimme jaloittelemaan pienen järven rannalle. Perehdyin hieman historiaan, ja Black Hillsin alue on kuulemma Lakota-intiaanien pyhää aluetta. Alueesta käydään ilmeisesti edelleen omistajuuskiistaa oikeudessa. Alunperin valkoihoiset kiinnostuivat alueesta sen kultalöydösten vuoksi, Lakotat eivät maastaan kuitenkaa