Kevät saapui taas, kuin matkalippu uusiin seikkailuihin!

 

Metsä uudistuu joka kevät ja tarjoaa upean mahdollisuuden levähtää luonnossa.

Kevät on saapunut jälleen, ja ensihuuman sekä ensihelteiden jälkeen saamme nyt niskaamme kylmää vesisadetta ukkosen säestämänä. Ei se mitään, sillä kesäkukat on istutettuna, haravoinnit tehty, kanankakkaa ripoteltu raparpereille sekä pensaille ja vähän nurmikon paikkaustakin ehditty suorittaa. Antaapa sataa vaan, luonto kiittää varmasti.

En ole pitkiin aikoihin kirjoittanut blogitekstiä, elämä on ollut täyttä ja jopa kiireistä, ei ole ollut aikaa istahtaa ja kirjoittaa rauhassa. Arjen täyttää työ sairaanhoitajana, kolme lasta ja aviomies, kodinhoito sisältäen kaiken mahdollisen mitä ruuhkavuosien kodinhoitoon kuuluu. Tällä hetkellä olen flunssassa samoin kuin teinipoikani, istumme siis kaikki kotosalla potemassa. Tytär 3v on tarhassa ja isänsä on purjehdusreissulla. Päässäni on pitkään pyörinyt kaikenlaisia tekstinpätkiä, mutta se vähä aika mitä itselle on jäänyt, olen käyttänyt palautumiseen ja lepoon. Lasken myös juoksulenkit levoksi, ja juuri silloin eniten mietin kaikkea mitä haluaisin pukea sanoiksi ja kirjoittaa.

Ruuanlaitto on ruuhkavuosien jokapäiväinen suoritus.

Mitäpä kaikkea on tapahtunut viime blogitekstin jälkeen. Ehkä hyppään suoraan tähän vuoteen sillä tuoreimmassa muistissa kuitenkin. Tammikuussa teimme tyttären ja aviomieheni kanssa kotimaan reissun Tampereelle, vierailimme ensimmäistä kertaa Muumimuseossa ja olin todella vaikuttunut. Suosittelen lämpimästi. Tove Jansson ja hänen taiteensa koskettaa minua syvästi, tuo ihan kyynelet silmiin. Luksusta arkeen toi yksityinen meidän perheen kuntosalireissu sekä saunatilatkin jouduimme varaamaan vain meille kolmelle, Covid-epidemia näytti positiivisen puolensa siis. Aamiainen oli tarjolla kauniisti katettuna seisovasta pöydästä, ai että miten nautinkaan.

Pääsiäisen aikaan puolestaan teimme autoreissun pohjanmaalle. Ensin Seinäjoelle hotelliin, siellä oli ravintolat auki joten Covid-rajoituksista huolimatta pääsimme pitkästä aikaa tilaamaan ravintolaruokaa. Seuraavaksi ajoimme Kalajoelle mökille, ja sitten Raaheen kummitätini luokse. Minun sukuni isäni äidin puolelta on Raahesta kotoisin. Itse olen myös pienenä asunut Raahessa. Siellä sijaitsi minun isomummulani, ihana jännittävä huvikumpumainen kahden asunnon puutalo. Tämä talo on nyt purettu, kuten monet vanhoista raahelaisista puutaloista on. Raahe on karu ja koruton kaupunki, merituuli puhaltaa kylmästi ja ilma on raikasta hengittää. Minun Raaheni on aina kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Seinäjoella hotellin antimista nauttimassa.

Kalajoki ja jäinen meri.

Raahe.

Raahesta ajoimme Ouluun sukuloimaan, ja sieltä samana päivänä laskettelimme vielä takaisin alaspäin, yövyimme Kokkolassa. Minua jäi suuresti kiehtomaan Kokkolassa oleva Majakka, haluaisin sinne laivalla ja vaikka yöpyäkkin siellä. Suosittelen tutustumaan Kokkolan alueen matkailuun, hyvin kiinnostavaa ja hienosti esitelty myös, kun internetistä lähtee etsimään.

Mökillä olemme käyneet jo muutamaan otteeseen kevään aikana, Kangasniemen kunta on hyvin hiljainen ennen kesäsesonkia. Meidän mökkimme rannassa oleva lampi on sulanut, joutsenpariskunta on palannut pesimään kuten tekevät joka kevät. Naapurien kanssa juhlistimme kevättä brandy-lasillisilla ja juttelemalla terassilla, hieman kylmää oli mutta ihana edes vähän kokoontua ihmisten kanssa. Meille ihmisille yhteisöllisyys ja yhdessäolo on tärkeää. Se että saamme jutella asioista ja vaihtaa mielipiteitä, saamme kertoa kokemuksistamme, tekee hyvää sielulle.

Kangasniemi.

Tänään ostin itselleni kimpun pioneja. Keitin hyvät vahvat kahvit. Pysähdyin ajattelemaan itseäni. Jos pääsisin puhumaan 30 vuotta nuoremmalle itselleni, kertoisin että minut on luotu myrskyihin, ja että tyventä elämää ei kannata odottaa eikä haikailla. Kertoisin että vaikka lähestyvä kerrostalonkokoinen aalto vaikuttaa tappavalta, on minulla kyky nousta sen vaahtopäiselle harjalle ja lasketella turvallisesti alas. Kertoisin että en ole elämässä ikinä yksin, vaan minua on siunattu hyvillä ihmisillä, ystävillä ja perheellä. Kertoisin että elämä kantaa minua ja siihen voi luottaa. Jokaisen kannattaa luottaa elämään, sillä se mihin uskoo, se myös toteutuu. Näin ajattelen.

Äiti 42v ja Tytär 3v 

Arjella ja juhlalla, molemmilla on oma aikansa, molemmat elementit ovat tärkeitä elämässä.

Toivotan lopuksi hyvää ja unelmien täytteistä sateista kevättä, seuraavaksi on vuorossa se kesä sekä auringonpaiste!

T: Pikkuvaimo